Hurjasti kulttuuria

Voi mitä kiirettä tämä joululoma! Heti loman ensimmäisen päivän kunniaksi lähdimme tosiaan laivalle hömpöttämään. En ole ennen käynyt Vikinglinen uudella Grace-laivalla, joten odotukset oli kovat kuulopuheiden perusteella (uusi, hieno, moderni, upea, tyylikäs jne jne jne). Laiva oli ihanan siisti perus risteilijöihin verrattuna, mutta en sitä nyt niin suurena sensaationa pitänyt, mitä olisi hehkutuksen perusteella voinut olettaa. Pitänee mennä käymään uudestaan vielä jonain viikonloppuna, kun arkipäivän kanssamatkustajien keski-ikä tuntui olevan reippaasti viidenkymmenen korkeammalla puolella.. Hyvässä seurassa oli silti todella hauskaa, ja mihi baarin lattialla pääsi bilettämään yllättävänkin riehakkaasti! Tuli jopa tutustuttua uusiin ihmisiin. Kuvia en oikeastaan ottanut, kun keskityin pitämään hauskaa, mutta tämä löytyi kamerastani:

Sano vaan että olen lapsellinen!

Meinasin tukehtua kuolaani, kun huomasin tämän ovelan prosyyri sijoittelun lasten leikkipaikan aulassa! :'D Voi hyvänen aika. Laivalta selvittyämme oli seuraavana päivänä vuorossa minun lahjani isovanhemmilleni, retki Turun tanssiteatteri ERIn joulutunnelmaiseen näytökseen "Joulun Tähdet". Menimme sinne siis porukalla, ja taisi olla kaikille ensimmäinen kerta vastaavanlaisessa näytöksessä! Esitys koostui useammasta pienestä tanssiesityksestä, jotka olivat suorempaan tai epäsuorempaan jouluun liittyviä ja vaihtelivat nykytanssista klassiseen balettiin. Kokonaisuus oli kaunis ja kiinnostava, ja vielä useita päiviä myöhemmin pohdin eri esityksiä ja erityisesti sitä, miten us-ko-ma-ton kehonhallinta tanssijoilla oikein on... Huh, tuli kyllä sellainen olo että itse olen se joulukinkku joka kykenee juuri ja juuri makaamaan paikallaan.. Aion kyllä varmasti mennä toistekin ERIn näytöksiin!

Odottava tunnelma "lämpiössä"

Loppuviikolla luvassa oli jokseenkin harvinainen "sukutapaaminen" Naantalin kylpylässä. Harvinainen, koska sukuni on äärimmäisen pieni, ja nekin loput ovat enemmän tai vähemmän riidoissa keskenään. Tällainen normaalista poikkeava ilmestys kuitenkin toteutettiin, sillä kummitätini / äitini serkku perheineen tuli Englannista Suomeen viettämään joulua. Menimme syömään buffet-illallisen, joka koostui toinen toistaan ihanammista salaateista, leikkeistä ja jälkiruoista <3 Olenko ainoa, jonka mielestä buffeteissa aina pääruoka on pettymys, mutta alku- ja jälkiruokia voisi syödä kilo kaupalla? Syömisen jälkeen oli sellainen olo, että vatsa repeää millä hetkellä hyvänsä, ja ilta vierähti kuulumisia vaihdellessa ja punaviinipulloa tyhjentäessä, varsin hyvin siis!

Maanantaina suunta kävi kohti äitini kotia maaseudulle, jossa olemme perinteisesti ottaneet joulun lempeästi pikkuhiljaa valmistellen vastaan. On ihanaa päästä hääräämään jouluruokien parissa ja kotia koristellen kuunnella joululauluja, nauttia ehkä lasi jos toinenkin glögiä (terästeillä ja ilman) rakkaiden kanssa. Joulu on vaan mitä ihaninta aikaa, ja itselleni ei ainakaan tule kunnon joulumieli, jos en pääse sitä tavalla tai toisella valmistelemaan. Koska haluamme joulun aikana käydä kummankin parisuhteen osapuolen vanhempien luona, tulee aina ajeltua vähän edestakaisin (kissa ei ole toiseen kotiin allergian takia tervetullut) ja jotenkin nyt virisikin mielenperukoilla ihanteellinen kuva siitä, miten toivottavasti jossain vaiheessa voimme viettää joulua _meillä_, jonne muut voisivat tulla käymään/jäämään, jolloin me emme joutuisi aina ajelemaan ympäriinsä... Ehkä vielä joskus.

Äiti oli löytänyt kauniin kuusen <3

Nyt tuntuu kummalliselta, kun liki katkeamattoman, viikon mittaisen tietokone/internetloman jälkeen palasimme eilen illalla kotiin, ja ollaan taas kolmestaan (minä, mies ja kissa). Joulunvietosta kotiin ajaessa minulle tulee aina hirmuisen haikea olo, ja toivon että olisi enemmän aikaa ja varaa viettää laatuaikaa perheen kanssa. Velvollisuudet vaan painavat aina päälle jotenkin kiireellisinä, jolloin helposti tulee siirrettyä vähemmän akuutit tapaamiset sun muut hamaan tulevaisuuteen. Tässä nyt kuitenkaan ei kauheasti ehdi hengähtämään, kun jo huomenna saamme mitä ihanimpia ystäviä kylään kaukaa Keski-Suomesta, ja yhteistuumin menemme Åbo Svenska Teaterin balettiesitykseen Pähkinänsärkijä <3 Jälleen täysin uusi kokemus, sekä ÅST sekä varsinainen balettiesitys, odotan innolla! Vaikka kaikki muu menisi pieleen, ainakin musiikki tulee olemaan korvia sulattavan kaunista.

Long Time No Ocean

Mistäs tuokin toteamus mahtoi olla, aivot on niin ylikierroksilla että sauhu käy.
Viimeiset pariviikkoa on ollut niin täynnä, että jokainen vapaa minuutti on mennyt pelkkään hengittämiseen, kun muuten kokoajan kaikkea niin paljon jokapaikassa! Rästihommia, muutenvaan hommia, tenttejä ja jotain sosiaalisia suhteitakin pitäisi sinne väliin saada mahtumaan?! Kyllä autiosaaren erakoilla on helppoa.

Villeroy & Bochin jouluastiat, ihan täyttä
rakkautta! Vielä joskus ehkä.. </3

Niin ja joku joulukin kolkuttaa. Jouluostokset olen saanut hoidettua yllättävän kivuttomasti, mutta huomattavasti myöhemmin kuin olisin toivonut.. Lahjojen ostaminen on ihanaa, mutta paineen ja kiireen alla siitä tulee ihan helvettiä. Yleensä olen aloittanut joululahjojen metsästämisen jo reippaasti etuajassa, joten paineet alkoi kasvamaan kun oltiin jo joulukuun kaksinumeroisilla päivillä.

Cards against humanity <3

On tässä vähän jotain irrotteluakin ollut. Ihan sattumalta eräänäkin iltana huomasin seurani kanssa ajautuneeni pikku pubiin pelaamaan mitä mahtavinta peliä, cards against humanityä, uusien ja vanhojen tuttujen kanssa tenttiin lukemisen sijaan! Istuskelubaarit, tai miksi niitä nyt Suomessa kuuluisikin kutsua, ovat kyllä ihania! Usein tarjolla on useita lautapelejä (joista on ne olennaiset kortit tai nappulat tosin hukassa) ja hieman bilemestoja halvempia juomia (ei silti opiskelijan kukkarolle sopivia!).

Vitsi joku metro!

Myös pippalointia on aikatauluihin mahdutettu väkisin (jälleen koulutöiden kustannuksella, kröhöm) kun vanhat opiskelukaverini kokoontuivat KITI-pikkujouluihin, ja siitä heti seuraavana päivänä sinkosimme Helsinkiin synttäröimään. Siksi myös metro, iik! Kaikki tämä elämän parempi kääntöpuoli tosiaan johti siihen, että olen niska limassa painanut hommia pisin öitä lähes itku silmässä, mutta tänään sain vihdoin yhden erittäin rasittavan portfolion palautettua, ja huomenna on vuoden viimeinen koe (kognitiivinen psykologia)! Siitä alkaa ihka oikea LOMA! En aio laittaa tikkua ristiin koko pläjäyksen aikana tehdäkseni jotain hyödyllistä, vaan nautin täysin persein ja rinnoin! Huomenna kokeen jälkeen loma räjähtääkin lennokkaaseen alkuun, kun karkaamme ystävien kanssa risteilemään vuorokaudeksi, eihän tässä pysy housuissaan kun odottelee!

Myös kissalla on kiilto
silmäkulmissa, kun joulu
on tulossa!

SOON

Pian, ihan oikeasti, mulla on aikaa kirjoittaa, ja sitten tuleekin jotain megapitkää kun kertaan tuhannen vuoden asioita! Yhtenä iltana olin jo henkisesti orientoitunut, että nytpä alan kirjoittelemaan kuulumisia blogiin, mutta salasana oli hukassa, joten eipä sitten tullutkaan kirjoittamisesta mitään!

Nyt matkataan äitini luo vähän jouluvalmisteluihin, ja maanantaina pitäisi alkaa loma, WUHUU!

CYASOON

Joulukuu ja lumi saapuivat jälleen!

Kröhöm. Tässä näitä päiviä vaan pöyrähtelee toinen toisensa jälkeen ohi, ja minä pysyn paikoillani.

Torstaina oli kunnia osallistua puoli-amerikkalaisen ystäväperheen Thanksgiving-juhlintoihin valtavan ruokamässäilyn merkeissä, olen sen jälkeen varmaan ainakin kaksi kiloa paksumpi. Pienenä äiti opetti, että kaikkea täytyy maistaa ja lautanen on syötävä tyhjäksi, ja jos tarjolla on toistakymmentä ruokalajia, on pakostakin ihan ähkylä. Etenkin ku jotkut jutut oli niin hyviä, että sattuvasta vatsasta huolimatta on vaan santsattava.

Perjantaina sitten taas oli tosiaan Katkon pikkujoulut "Suomijuntit teneriffalla" teeman sävyttämänä, ja koska olin ruoka- ja juomaryhmän vastuuhenkilö, suuri osa pikkujouluista meni "kulisseissa" puuroa keitellessä. Kivaa kuitenkin oli, ja jäi hyvä mieli kokonaisuudessaan, saatiin hyvät pirskeet järjestettyä! Yöllä vielä kömmimme yllättävään leffailtaan katsomaan innolla odottamani "How to Train Your Dragon 2", äh <3

Viikonlopun koomasin. Ollaan nyt katsottu hullua tahtia Doctor Whota, mutta nyt vähän harmittaa kun David Tennantin aikakausi meni ohi, nyyh. Olen pelotellut tuota miekkostani aina illalla sänkyyn kömpiessä muistuttamalla weeping angeleista, hihihi. Sunnuntaina oli ensimmäinen adventti, jota vietettiin glögiä hörppien ja maistellen glögi-pannacottaa (turkulaiset, tätä herkkua saa ainakin kupittaan cittarista!). Ostin myös piiiitkästä aikaa oikeaa _karkkia_, yleensä kartan sellaisia, sillä olen henkeen ja vereen suklaasta tehty. Joskus aina kerran vuodessa iskee sellainen olo, että nyt tekisi mieli sellaisia ällöttäviä hedelmä-viinigumeja.

Glögiä, pikkujoulujen haalarimerkki ja niitä pirun
viinigumeja, joiden jäystämisestä on nyt leuat kipeät

Parasta juuri nyt

Joulun malttamatonta odottelua!

Joulu on mun ihan lempi juhla ja oikeastaan vuodenaika. Kyllä, joulu on enemmänkin vuodenaika ku joku tietty kolmen päivän rypäs. Joulussa on kaikkea, mitä pieni ihminen voi haluta! Maukasta ruokaa saa mätätä enemmän ku napa jaksaa joustaa (paitsi jos on ilkeiden ihmisten pöydässä vieraana, hmh! Olen joskus saanut kommenttia siitä, että "Ompa sulla paljon jouluruokaa lautasella" ja näin usean vuoden jälkeen on vieläkin paha mieli!!), hyvää suklaata, ihania tuoksuja, leipomista, lämpöä, rauhallista oleskelua, lahjojen vaihtamista ja itselle rakkaita ihmisiä nauttimassa yhteisestä ajasta. Joulun kaltaisten päivien pitäisi olla yleisempiä!

Meillä on aina tehty sitä ruokaa mitä halutaan ja mistä tykätään, ei niinkään sitä "mitä nyt kuuluu!!". Meillä kyllä on perinneruokia, joita on tarjolla lähes joka vuosi, mutta niistä on pidetty kiinni siksi, että kaikille maistuu, ei siksi että mummon mummollakin on tätä syöty.

Joulun odotukseen kuuluu lahjojen ostaminen, korttien kirjoittelu, glögin ja muiden kausiherkkujen maistelu, pikkuhiljaa taustalla soivat joulubiisit ja fiilistely. Marraskuun lopulla on aika laittaa koristeita ja joulukuun alussa tutkailla, mitä markkinoita sun muita tapahtumia kaupungista löytyy! Yksi lemppari juttuni ovat myös pikkujoulut! Olen vuosien varrella saanut harmillisen vähän kutsuja mihinkään pikkujouluihin, koska en ole kuulunut seuroihin, yhdistyksiin tai muihin, ja ystävätkin ovat asuneet missä lie. Tänävuonna pidettiin pikkujoulut meillä syöpöttelyn ja pelaamisen merkeissä. Puuroa, joulutorttuja, pasteijoita, glögipäärynöitä ja kinuskia. Siinä hyvä alku juhlinnalle, jouluruokaähky! Pelasimme aliasta suut täynnä vaahtokarkkeja, hotkimme kilpaa snöreä ja tuli kokeiltua eräänlaista lasersotaakin! Juhlinta kesti läpi yön aamun kaksinumeroisille tunneille asti, ja uskoakseni kaikille jäi hyvä ja lämmin mieli illanvietosta.

Tänään olin ensimmäistä kertaa jouluostoksilla, mutta en löytänyt muuta kuin nättejä pakettirusetteja. Autoin tosin isovanhempiani valitsemaan lahjoja sekä itselleni että muille tutuille, joten en täysin hyödytön ollut! Joulukortit hönkivät jo niskaan, postin punainen kuori on ammottanut tyhjyyttä jo useamman viikon! Kyllä minä vielä joskus jaksan tehdä kortit itse.... Tällä viikolla on myös Katkon pikkujoulut, joita kaikki fuksit ovat yhdessä järjestäneet. Pyrin myös viikonlopun aikana jouluostokset round 2:lle jos pääsen sohvalta ylös (kuka jaksaa välittää kirjoitelmien lähestyvistä palautuspäivistä ja nurkan takana mulkoilevista tenteistä).

Ihanaa joulun odotusta <3

Erittäin myöhäistä Halloweenia!

Heloo! Aivoja!

Jaa-a, mitäköhän minä olen jatkuvasti tehnyt kun ei ainakaan tänne ole tullut kirjoiteltua? Kummallista. Päivät valuu tasapaksuna massana sormien välistä, kun yliopistollakaan ei pahemmin tarvitse käydä, ja päivärytmi on suunnilleen "herää, koneelle, lue tenttiin, lisää koneella, nukkumaan". Onneksi pieniä pilkahduksia on tullut väliin, ja ihan koko elämä ei ole pelkkää joululoman odotusta!

Ensimmäistä kertaa kunnolla tuli kaiverrettua kurpitsaa! Se oli hauskaa (ja raastavaa) hommaa, ja sen "jälkituotteet" erittäin tyydyttäviä! Porukkamme vietti halloweenia siis viikkoa virallista päivää myöhemmin, mutta vähintään yhtä innokkaasti. Kyseinen lyhty oli tuliainen järjestäjille, kiitos vielä!

Kaiertamiseen käytettiin niin veistä,
jäätelölusikkaa, nyrkkejä,
hikeä, kyyneleitä...

Kurpitsan kaivertaminen on mitä kettumaisinta puuhaa. Meidän kurpitsamme taisi olla inan raaka, tai sitten niiden kuuluu olla perkeleen kovia vastuksia. Ehkä amerikassa on niin isot kurpitsat, että niiden silpominen on helpompaa, kun voi mennä kurpitsan sisälle (muumit tai jaakko ja jättipersikka tuli mieleen). Sinnikkyydellä saatiin kuitenkin tästä paholaisesta sisukset pihalle, ja pääsin "taiteilemaan"!

Oli ihana pukottaa tätä
pikku paholaista joka sai meidän
molempien kädet kramppiin

Lyhdyn lisäksi laitoimme kurpitsan siemenet uuniin paahtumaan (niistä tuli maukkaita herkkupaloja!) ja lihasta valmistui maailman ihaninta kurpitsakeittoa, ah kaipaan sinua yhä <3

Maustettuja siemeniä uunissa,
hyvää herkuttelua!

Valmis lyhty sopi hyvin
puuttuvan pääni tilalle!

Vaatimattoman näköistä, mutta taivaallista
keittoa! Sisältää mm kookosmaitoa <3

Itse juhlat sujuivat varsin leppoisasti, tarjolla oli maukasta ruokaa, petollista (?) boolia ja huikeaa seuraa. Järjestäjäpariskunnalla on jo paljon kokemusta Halloween-juhlien järjestämisestä, joka näkyi viimeistellyssä sisustuksessa ja koko miljöössä! Ensivuotta odottaessa on hyvä pikkujoulutella <3

Tuli myös pukeuduttua
aiheeseen sopivasti.
I spy with my little eye

Venyy ja paukkuu

Jaahas ja voi hyvänen aika. Ystäväni blogissaan haastoi/kauniisti pyysi, että testaisin omaa venymistäni. Hän on siis aloittanut baletin muutama kuukausi sitten, ja on pyrkinyt aktiivisesti kehittämään venymistään ja liikkuvuuttaan. Vedinpä siis pölyiset jumppahousuni jalkaan, ja lähdin yrittämään.

Olen ehkä laiskin liikkuja jota maa päällään kantaa. Olen aina vihannut kaikkia liikuntatunteja ja lähes kaikkia urheilun muotoja, ja se näkyy tuloksissa. Jotenkin aivoistani puuttuu se liikkujille tyypillinen tapa saada mielihyvää kunnon rääkistä, tai ehkä se kehittyy vasta pitkäaikaisen painostuksen alaisena.

Valitsin taktisesti mustat housut ja
mustan maton, hehehe

Sama venytys vielä eteenpäin

Tässä venytyksessä olen aina ollut
SURKEA!

Quasimodo of stretches

Viime kesänä aloitin päättäväisesti erään venyttelyohjelman, johon kuului noin 20 minuuttia venyttelyä päivässä. Venyttely on ihan mukavaa puuhaa oikeaan liikuntaan verrattuna, ja olisin mielissäni, jos pysyisin venyvänä. Kävi kuitenkin niin paskasti, että alle kaksi viikkoa venyttelyohjelman aloittamisesta, vasen etusormeni murtui, ja olin kolme viikkoa käsi kipsissä. Sen jälkeen ei ole tullut mitään kunnon venyttelyjä tehtyä.

Ennen kuvien ottoa valmistauduin n. 10 minuuttia enemmän/vähemmän aktiivisesti tekemällä perus venytyksiä. Toisinaan koen että kaipaisin oman persona-venyttely-trainerin, koska monet "tavallisille" ihmisille haastavista venytyksistä saattavat tuntua todella helpoilta, ja toisaalta muille helpot liikkeet saattavat vain sattua, mutta ei kiristää mitään lihasta. Etukäteen jo haluan puolustella seuraavia kuvia, en ole koskaan päässyt spagaattiin / spiraaliin kumpaankaan suuntaan.

Pakko olla etukenossa että on jotain tukea..

Tämä puoli sujuu inan paremmin..

Mutta tämä on ihan toivotonta!

Loppuun vielä jotain hieman paremmin menevää. Tässä taas niitä asentoja, jotka eivät kauheasti venytä,  voi olla etten vaan osaa. Olen pahoillani näistä aiheuttamistani traumoista ja huonoista kuvista, en nyt toistaiseksi aio muuttaa tätä fitness-blogiksi!

Jalat kropan vieressä

Dia de los Muertos

Erittäin karmivaa ja luitahyytävää Halloweenia!
Usein kuulee kovaa paheksuntaa Halloweenin viettoa kohtaan sen kaupallisuuden ja amerikkalaisuuden takia, mutta mielestäni nämä syyt voi heittää pellolle! Ihanniinkuin ihmiset suhtautuisivat muihin vuoden juhlapyhiin kristillisellä hartaudella ja pieteetillä. Pyh. Ihan yhtä suurta kulutusjuhlaa ne kaikki muutkin on, SITÄPAITSI mikä onkaan parempaa käyttöä rahoilleen kuin se, että saa luotua itselleen ja läheisilleen ikimuistoisia kokemuksia erilaisten juhlien merkeissä? En sano, että nyt pitää laittaa kaikki rahat peliin joka juhlan kohdalla, mutta onnellisemmaksi ne eurot ihmisen tekee kun ne käyttää jonkin mahtavan elämyksen luomiseen verrattuna siihen, että ne hitaan varmasti kartuttaa tilille pientä säästöä. Säästäminen on hyvä juttu, mutta ei saa mennä liiallisuuksiin! Välillä pitää revitellä! Ja hirvitysten ja kauhistusten tuominen osaksi arkea on varmasti mitä loistavinta antia kerran vuodessa!

Yliopiston kotirakennuksen, Educariumin
yhteydessä oleva ravintola "Maccis"
oli myös uskaltanut revitellä!

Varsinaiset Halloweenpippalot ystävien kesken vietetään vasta ensi viikonloppuna, mutta tunnelmaan virittäytyminen on aloitettu jo etukäteen. Kun kuulin, että tulossa olisi Dia de los Muertos -sitsit, olin ensimmäisenä innokkaana ilmoittamassa meidän talouden edustajat mukaan, olen ihan älyttömän inspiroitunut / ihastunut sugar skulleihin ja koko päivän ideaan. Jos käsite on tuntematon, alunperin Meksikosta lähtöisin oleva "kuolleiden päivä" on ihmisten tapa kunnioittaa ja muistella kuolleita sukulaisiaan ja läheisiään iloisen juhlinnan merkeissä, sillä oletuksen mukaan tänä kyseisenä päivänä he palaavat takaisin maan päälle vaeltamaan.

Testimeikki 1
Hello Kitty toppi ja muumi huivi
ovat aiheeseen sopivia asusteita!

Olen siis ehkä pahin käsi kaikessa meikkaamisessa ja maskeeraamisessa, sillä siinä missä normaalit tytöt laittavat edes perusmeikin päivittäin naamaansa ja osaavat juhlameikin tarpeen tullen sutaista, minun taitoni loppuvat peitepuikon, luomivärin ja huulipunan jälkeen tyystin. Normaali arjessa en lähes koskaan käytä meikkiä (laiskuus), ja sen huomaa juhlien tullessa, kun epätoivoisesti koitan saada jotain muutosta aikaiseksi kasvoilleni. *oh dog*

Lopullinen look erosi kuitenkin
aika paljon testauksesta, hyvä!
Tämä oli paljon parempi!

Vaikka itse nyt sanonkin, niin lopputuloksesta tuli epäilyistäni huolimatta varsin onnistunut! Tuhottomasti se ei aikaa, mutta kun kerran onnistuu, se tuntuu olevan sen arvoista! Olin todella iloinen löydettyäni askarteluliikkeestä kirkkaan punaisia strassikiviä jotka kruunasivat koko homman, ah <3

Ulkomuotoon oli panostettu!

Vierustovereitani, aivan älyttömän hyvää
seuraa! Katko ja P-klubi edustaa

Sitsit oli upeat, sisustus oli viimeisteltyä ja juhlaväki sitäkin paremmin! Muutama espanjankielinen kappalekin tuli luriteltua, ja kaiken kaikkiaan tunnelma oli loistava. Olen niin iloinen että tällaiset järjestettiin, toivottavasti myös tulevaisuudessa <3 I'll be there!

Jos oman naaman maskeeraaminen oli haastavaa, olin ihan tuomiolla, kun piti tuon paremman/pahemman puoliskon kasvoja alkaa sottaamaan. Myös hänelle tein testimeikin (josta onneksi ei ole kuvamateriaalia), ja jotenkin siinä alkoi aika ja kaikki loppumaan kesken kun olisi pitänyt jo lähteä. Olen silti suhteellisen sujut tämänkin ratkaisun kanssa, jonka sain aikaisin, harjoituksella voisin saada jotain ihan järkevää tulosta! Oli hauska kulkea yhdessä kummajaisina ensin bussilla keskustaan ja käydä vielä kaupassa. En näyttänyt hiukkaakaan henkkareiltani, mutta siiderit lähti silti kaupasta mukaani! Nämä oli ensimmäiset sitsit joihin osallistuttiin yhdessä, tämän voisi ottaa useamminkin tavaksi : >

Päästiin elossa kotiin!
<3

MumsMumsit

Tämä blogi muodikkaasti muuttuu yhden postauksen ajaksi ruokablogiksi! Jee! Ruoka on aina lähellä sydäntä, ja eräs suurimmista nautinnon aiheista koko elämässä. Vaikka viimeisten kuukausien aikana ollaan muutamaankin otteeseen syöty eri ravintoloissa, en kehtaa ihan niin muodikas olla, että alkaisin ruokaani kuvaamaan, kunnes se on kylmää. Nämä muutamat ovatkin ihan kotikeittiöstä (joka on juuri käynyt läpi suursiivouksen!) <3

"pihviä"

Yhtenä iltana ei millään jaksettu alkaa laittamaan mitään kastiketta tai muuta "oikeaa" ruokaa, ja minä en halunnut syödä pizzaa, joten päädyttiin että pitkästä aikaa olisi aika purilaisten! Koska itse suosin kasvisruokaa niin eettisyyden kuin maunkin takia, päädyin pakastealtaalle etsimään mahdollisia vegepihvejä. Niistä on lukioajoilta huonoja kokemuksia (samasta mössöstä tehtiin 2-3 kertaa viikossa joko pihvejä tai pyörköitä *puistatuksia*), mutta olen toiveikas, että näin ei ole kaikkien tuotteiden kanssa! Tämä paketti kustansi hieman alle 4 euroa, joka tuntuu isolta rahalta opiskelijalle, MUTTA
1) jos oltaisiin ostettu 2 pizzaa, ne olisi maksanut vähintään 6 euroa yhteensä
2) hampurilaisen kanssa tulevat muut lisukkeet on halpoja
3) jos olisi tilannut yhden hampurilaisen pikaruokaravintolassa, se olisi itsessään ollut jo tämän 4 euroa
4) tykkään kannattaa pienempiä firmoja, jotka tarjoavat terveellisiä / luomu / ekologisia / lähi jne jne jne vaihtoehtoja lihan massatuotannon ohella!

tsädää!
kaikkea hienoa imuria sun muuta taustalla..

Hampurilaista salsalla, jäävuorisalaatilla, paistetulla punasipulilla, paprikalla, tomaatilla, kyseisellä vegepihvillä, juustolla, paahdetulla sipulilla ja ketsupilla! Suuri osa aineksista löytyi jo valmiiksi kaapista, ja se muokkautui tehdessä. Seuraavana päivänä lisäsin vielä tekemääni avokadotahnaa (mmm <3) ja nautiskelin. Pihvi oli todella hyvää, sekä maku että koostumus yllättivät positiivisesti sekä itseni että lihaanpäinsuuntautuneemman kanssaeläjämieheni. Suosittelen!

Jäätelöä ja lämmintä kinuskia <3

Viikonloppuna tosiaan teimme keittiössä suursiivouksen ja järjestimme osan kaapeista uudestaan, jonka kunniaksi Akseli yhtäkkiä päätti yllättää minut tekemällä itse kinuskia <3 <3 Ai että se on HYVÄÄ! Keittiöstä nenään alkoi tulla tuttu, makea tuoksu, ja hajumuisti heitti hälytyskellot päälle.

Jossain vaiheessa alkoi tosin näyttää siltä, että se kinuski vaan tehtiin, eikä sitä ollut tarkoitus syödä, jolloin herra piti muistuttaa meemin muodossa (pahoittelen laatua)

lol

Lisäksi loppuun haluan jakaa tällaisen varsin opiskelijaystävällisen arvostelun, sillä näinpä kaupassa UUSIA NUUDELEITA :DD

Hieno nimi, iMee (hihihi)

Valitsin vihrean ja punaisen curryn makuisia kananuudeleita (vain kana-aromeita pakkauksen mukaan?), ja jälleen laiskan päivän päätteeksi näistä tuli meidän illallinen. Jee! Yleensä vannon uskollisuutta Mama-nuudeleille, jotka ovat vain parasta (shrimp <3). Nämä olivat yllättävän hyviä, maistuivat oikeasti jokseenkin sellaisilta kastikkeilta, mitä paketissa luvataan! Tulisia nämä eivät mielestäni olleet, mutta sitä on vaikeampi säädellä kuin mamojen kanssa, sillä erillistä "chilipussia" ei ollut mukana. Itse olisin kaivannut lisää tulta! Uskon että nämä sopisivat hyvin myös joidenkin lisukkeiden kanssa ("tarjoiluehdotus"). Ostan varmaan toistekin ja maistan jos on muita makuja tarjolla!

Todella, vihreää ja punaista!
Punainen oli ehkä inan parempaa

Kissanpäivät 2!

Meillä on ollut sama raapimapuu siitä asti, kun tuo kissa meille tuli. Se on toiminut ihan hyvin ja ollut kovassa käytössä, mutta kun pari kuukautta sitten siitä ensimmäiset nauhat kokonaan katkesivat, tuli tosissaan mieleen, että ehkä olisi aika hankkia uusi tolppa, ettei kynsiä aleta sohvaan teroittamaan.

"Olenhan oikeassa paikassa,
kissa-asiain toimistossa?
Tahtoisin tilata uuden raapimapuun"

Kalliin hintansa ja monen muun syyn takia alunperin kissalle syntymäpäivälahjaksi (18.7!) suunniteltu puu kuitenkin unohtui, ja vasta lähiaikoina olen uudelleen alkanut asiaa tutkimaan. Muissa asioissa päädyttyäni GroupOnin sivuille huomasin varsin hyvän tarjouksen useastakin erilaisesta raapimapuusta naurettavan halvalla, ja päätimme yhdessä, että voisi sellaisen tilata!

"Onko tämä minulle!?"

Koska olen sosiaalivammainen, en 90% ajasta vastaa puheluihin, jotka tulevat numerosta, jota en tunne. Puhelimessa puhuminen on minulle muutenkin vaikeaa, ja vieraat ihmiset vielä pahempia. Ja yleensä ne haluavat myydä jotain hirveää shaibaa, johon minulla ei ole rahaa eikä kiinnostusta. Tämä kostautui, kun viime keskiviikkona pakettia oltaisiin tultu tuomaan, ja ilmeisesti minulle koitettiin soittaa asiasta. Koska en vastannut, jouduttiin ylimääräiseen stressiin ja vaivaan paketin paikantamiseksi ja uudelleen saamiseksi. Perustelen hölmöyttäni sillä, että en tiennyt kyseessä olevan paketti, joka tuotaisiin kotiovelle. Lisäksi en tullut kiinnittäneeksi huomiota lähetystapaan ennen kuin ongelmia jo ilmeni, ja koska lähetys tuli DPD pakettina, se ei ole yhteistyössä postin kanssa, ja paketti, jota on yritetty toimittaa kotiin, ei automaattisesti siirry noudettavaksi jostain lähipostista tm. Siis oikeasti tuo olisi ollut ihan toimiva systeemi, en halua valittaa, mutta en vaan ollut siihen varautunut. Miekkonen suostui soittamaan lähetysfirman aspaan, ja toimitus saatiin uudelleen sovittua heti seuraavalle päivlle, ja olen varsin tyytyväinen kaikkeen muuhun paitsi itseeni!

Tiiviisti pakattu!
Halpaan hintaan kuului itse kokoaminen

Punaista <3 Värivaihtoehtoja oli toki runsaasti, mutta punaista on harvemmin tarjolla <3 Mikä sen paremmin olisi meidän sisustukseen sopinut! Kokoaminen oli todella helppoa, jopa hauskaa hommaa, ja ohjeet selkeät. Pieni apuri ei millään malttanut pysyä poissa puuhastelusta, kun me isot körilläät koitimme saada uutta hökötystä pystyyn

Uusia hiiriä!

 Muutaman aivoriihen ja kadonneen ruuvin löytämisen jälkeen kissan uusi kiipeilypalatsi oli valmiina, ja sitä mentiin heti innokkaasti testailemaan. Neve oli ainakin niin hurmaantuneen oloinen, että kyllä sydäntä lämmitti <3 Pikku kissu olisi ansainnut uuden linnan jo aikaa sitten! Mutta kuten kaikkiin kissoihin liittyvien juttujen kanssa, vasta ajan kanssa näkee, onko tuo oikeasti haluttu ja käyttöön tuleva hökötys, vai vaan pröystäileä tapa näyttää muka-kissaystävällisiltä ihmisiltä! Ainakin näiden muutaman ensimmäisen päivän aikana siellä on jo parit tirsat vedetty, ja sinne on kiva mennä kiipustamaan :) Näkyvyyskin on ihan huikea, kun täällä seitsemännen kerroksen kattohuoneistossa asustamme, ja raapimapuu sijoitettiin kahden ison ikkunan nurkkaan!

Ei kissasta meinannut kännykällä
saada mitään kuvaa kun se ei hetkeäkään
pysynyt paikoillaan!

Punaista kultaa

Tuo möhkäle on kissa,
edelleen tuhottomasti roinaa eteisessä

Kuvaaja käski kädet pepulle
pöljän näköstä minusta

Ne saapuivat!! Upeat, kauniit haalarimme!

Vitsi olen ihan naurettavan innoissani, muttakun nämä on niin ihanat! Viimevuoden vietin ammattikorkean puolella, ja paistoin kaupungilla ku naantalin aurinko kirkkaan keltaisissa kauhuhaalareissani. Nää on PUNAISET <3 En voisi olla tyytyväisempi.

Jotenkin tässä nousee myös sellainen ylpeys itsestään ja järjestöstään. Hyvä minä, hyvä me! Oi sitä hetkeä kun pääsi näitä sovittamaan! Kastajaiset on ollut ja mennyt, mutta NYT on sellainen olo että ollaan vihdoin yhtä muiden kanssa! Pian ulkoiluttamaan, pliiiis!

Lööppijulkkissitsit @ Marilyn

 Viimeviikolla oli sitsit Marilynissä, se vasta oli kummaa! Tänään sain yhden kokeen taas pois alta, joten pidän vapaata! Jee! Merkkejä! Sormet verelle! Itkua! <3

Oli todella kummallista
sitsata baarissa!

I have fallen for fall

Aaaaah mikä on ihanampaa kuin kaunis syksy?

Mm lehtikasoja kaikkialla! <3

Tällä hetkellä täytyy kyllä iloita näistä vuodenajoista. Hullut ihmiset väittävät, että KEVÄT olisi vuodenajoista paras, mutta ne henkilöt on kyllä kovasti väärässä.

Kesä: lämmintä, ulkoilu on jopa ihan mukavaa (välillä), picnickit, hedelmäiset drinkit, grilliruoka, mun synttärit, lomaa ja ulkona on valoisaa vaikka valvoisi koko yön

Syksy: vuodenajoista kaunein ja tunnelmallisin, hikisen kesän jälkeen oikeen nauttii kun saa pitkästä aikaa käpertyä viltin alle, vetää lempivillikset jalkaan ja juoda loputtomasti teetä. Syksyn sateet saa mielen avaraksi, ja niin kauan ku ei ole -5 astetta kylmä ja tuuli, on ihana pukea kaulahuiveja ja muita. Oman kullan kainalossa voi viettää useamman minuutin ilman että kumpikin osapuoli sulaa

Koulumatkan varrella oleva tuomiokirkkopuisto

Talvi: Luntaa! Fleece-vaatteet päästä varpaisiin! Kaakaota all day long! Tykkään myös kovasti luistella, ja laskettelemaankin olisi kiva mennä pitkästä aikaan (tosin hyi hitto joku hiihto). Talveen kuuluu olennaisena osana juhlat kuten joulu ja uusi vuosi, ja kuka niistä nyt ei tykkäisi? Ja ne talviaamut, kun ilma on tuhottoman kylmää, mutta voi jäädä peiton alle vielä tunniksi. Tai kun saa mennä kahlaamaan puuterilumessa. Mmm<3

Sitten on se neljän vuodenajan musta lammas. KEVÄT. Märkää. Kurjaa. Floskaa. Suolaa teillä. Sataa. Kylmää ja vielä jokseenkin pimeää, mutta ei ollenkaan tunnelmallista. Kesälomaa odotellessa. Matoja kaduilla ihan jatkuvasti (haisee mato, yök). Ja ihmiset aina perustelee, että "on niin hieno katsoa ku luonto puhkeaa kukkaan <3<3", musta on hienoa nauttia siitä luonnosta silloin ku se on oikeasti kukassa (kesä/syksy) eikä sillon ku kaikki puut on pelkkiä risukasoja joissa on muutama nuppu (huom, syksyllä on upea ruska ja marjoja puissa, ei siis pelkkää risukasaa!). Eikä ees mitään oikeesti kivoja juhlia.

Lisää lehdissä kahlaamista <3

Välillä vuodenajat vituttaa, ja usein haluais että olis joku muu ku se juuri meneillään oleva versio. Puolensa tässäkin! Kyllä melkeen poikkeuksetta aina on jotain hyvää kaikissa. Nyt alan jo pikkuhiljaa virittäytyä talvifiiliksiin, sillä joulu on ihan ehdoton suosikkijuttuni koko vuodessa! Yhtään lahjaa ei ole vielä ostettuna, vaikka muutama on jo valittuna! Iik! Pikkujouluja! Glögiä! Piparii!

Nyt kun on vilpoisempaa, kissa tulee
jakamaan viltin mun jalkojen kanssa
<3