torstai 28. elokuuta 2014

University and Me

Nyt on kovaa vauhtia lähtenyt yliopistoelämä käyntiin, enkä meinaa millään ehtiä istahtamaan koneen ääreen, kun kokoajan pitää ravata siellä sun täällä tutustumassa, pippaloimassa ja opettelemassa käytäntöjä! Tähän asti ainakin kaikki on ollut super innostavaa, ja armottomasta väsymyksestä huolimatta olen jaksanut kahlata (koska Turkua vaivaa tällähetkellä jonkin asteinen monsuuni) läpi kaikki mahdolliset tapahtumat!

Ensimmäiset haalarimerkit on jo kertyneet!
Kasvatustieteiden opiskelijajärjestö Katko on keksinyt meille pikkufukseille monenlaista päänmenoa, Maanantaina oli peli-ilta, eilinen ilta vierähti tuutoroinnin lisäksi tutustumisillassa, jossa iloisesti beer bongin ja hämmentävien faktojen ohella tuli tutustuneeksi jo vanhempiin opiskelijoihinkin! Tänään puolestaan oli Indexin (joka on kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteilijöiden yhteinen järjestö) aarteenmetsästys, jossa saimme listan mitä kummallisimmista asioista, jotka piti löytää sieltä sun täältä ympäri turkua poikkitieteellisessä ryhmässä! Omasta mielestäni ryhmäni pärjäsi hyvin, mutta väsymys pakotti kotiin ennen kuin kilpailun voittaja julkistettiin jatkoilla. Loppuviikko menee samoissa tunnelmissa, ja sosiaalisuusmittari varmaan räjähtää viimeistään viikonloppuna, kun pitäisi viettää poikaystävän syntymäpäiviä!

mm. Putin-tuote oli yksi aarteenmetsästyksessä
etsittävistä tavaroista!

Lisäksi on tullut hoidettua ihan oikeitakin asioita (eihän tämä nyt pelkkää bilettämistä voi olla!?) ja olen hankkinut kirjastokortin sekä kulkuläpyskän, jolla pääsee 247 tiedekuntamme rakennukseen sisälle! Hurjaa, tulee hirmu vastuullinen olo tällaisesta! Tärkeää tietoa on myös annettu jo sivuaineista, kielistä ja opintojen suunnittelusta, ensiviikolla alkaa taistelu pääaineista! Kaikki tapahtuu niin nopeasti että tässä menee ihan pyörälle päästään

Mun avaimia puolustaa myös Dino,
joten kukaan ei nyysi kulkuläpyskää!

sunnuntai 24. elokuuta 2014

Vapauden viimeinen ilta



Miten tämä viimeinen lomaviikko tuntuukin valuvan ihan sormien välistä? Ainakaan se ei auttanut, että olin perjantain ja lauantain kipeänä.. Toisaalta totaalinen vuoteelle antautuminen varmaan jää kaihoisiin muistoihin, kun tästä lähtee raivolla painamaan kohti tutkintoa, joten pitää arvostaa näitäkin päiviä.

Loppuviikolla meillä oli tyttöjen kanssa näpertelykerho, joka koostui sopivasti hyvästä seurasta, ruoasta (itse väkerrettyä pizzaa!) ja tälläkertaa korjuen tekemisestä. Sain myös tehtyä elämäni ensimmäisen helmiliskon monien mutkien jälkeen, mutta toinen puoliskoni on piilottanut sen johonkin tänne kotikolon/läävän uumeniin (tällä viikolla PITI siivota).

Korvikset ja rannekoru, jee!

Olen onnellinen kun ilmat viilenevät. Syksy on ehkä lempi vuodenaikani <3 Kesällä meidän kämpässä oli kuumempaa kuin amazonilla, ja jokainen liikahduskin sai hien valumaan kuin niagara, joten nyt hihkun ilosta, kun pitkästä aikaa voin iltaisin vetää villikset jalkaan, keittää kupin teetä ja linnottautua viltin alle. Kynttilätkin ovat päässeet jo kasvavaan kulutukseen, ihanaa!


Tänään on tosiaan mun kesälomani viimeinen päivä, ja olen vähintäänkin kauhuissani. Lisäksi tänään on kastepäiväni, jota vietän nimipäivänäni, kun ei tällaista kummajaisnimeä missään kalenterissa ole. Näiden molempien kunniaksi mentiin ulos syömään, ja suunnaksi otettiin pitkään mielen perukoilla ollut Viikinkiravintola Harald. Kolme ruokalajia myöhemmin olen todella onnellinen siitä huolimatta, että olen täydellisessä repeämispisteessä! Löysin edestäni alkusalaattia, vuohenjuustokanaa ja ruusunmarja-raparperihyvettä, ja saatoin vähän maistella myös seuralaiseni lautasen antimia. Äitini käyttämää(/keksimää?) sanontaa lainatakseni, "kyllä nyt suu napsaa!". Ehkä mä uskallan huomenna eksyä sinne yliopistonmäelle, kun olen edelleen ruokakoomassa. Wish me luck!

keskiviikko 20. elokuuta 2014

T-paita ongelma

Mulla on ongelma. Vaatekaappi pursuaa t-paitoja, mutta en käytä niitä tyyliin ikinä. Ne on nättejä, mutta jotenkin tottumuksesta olen täysin vannoutunut toppien käyttäjä, ja t-paitojen kireät kainalot ahdistavat pikku kätösiäni. Tälle oli tultava loppu!

Hyvää ohjetta en löytänyt, mutta eipä siinä paljoo aivoja tarvittu että tämän prosessin osasin toteuttaa.
Siispä

Miten tehdä t-paidasta toppi

Koekaniinikseni päätyi simppeli värikäs luurankopaita, jota haluaisin kovasti käyttää, mutta aiemmin mainitun vammaisuuteni takia ei vaan kerta toisensa jälkeen ole päätynyt päälle. Paidan mallilla ei kuitenkaan hirveästi ole väliä, jos se on kohtalaisen istuva, joten ohjetta voisi käyttää myös vaikka pitkähihaisten muokkaamiseen.

Tässä lähtötilanne
Seuraavaksi valitsin kaapista sattumanvaraisesti yhden hyvän mallisen topin ja asetin sen kyseessäolean t-paidan päälle, jotta suunnilleen pystyin hahmottelemaan, minkä malliseksi kainaloaukot kannattaisi tehdä. Kangasliidun puutteessa tein hahmotelmat pehmeällä lyijykynällä, joka ei ehkä ollut paras valinta mustalle kankaalle, mutta mikäs siinä..
Oman paitani printin takia en lähtenyt muokkaamaan kaula-aukkoa, vaikka se minun tapaistani olisi ehkä ollutkin. Samalla tavalla sitä silti olisi voinut muokata, ja seuraavan uhrini kanssa varmaan niin teenkin. Olen myös kiinnostunut kokeilemaan koristeleikkauksia.. Soon..

Päälle vaan ja kynällä hahmottelemaan ääriviivat.
Tässä on varaa omalle soveltamisellekin, mutta mielestäni on
hyvä olla edes joku malli käytössä! :>
Leikkasin ylpeästi keittiösaksilla hahmottelemiani viivoja pitkin kainaloahdistukset pois, ja innostuksen puuskassani päätin oikein ommella reunat, ettei lähde purkaantumaan heti reunoista! Käänsin paidan nurinpäin ja yksinkertaisesti taitoin kankaan kertaalleen (olisi ehdottoman suositeltavaa taittaa kangas kaksi kertaa mutta olenkin laiska, hähähää) ja suoralla ompeleella ajelin kerran kainalon ympäri. Jos on helposti purkautuvan oloinen kangas, on suositeltavaa vetää leikkauskohtaan siksakkia, joka vähentää kankaan rispaantumista.

Mitään rakettitiedettä tämä ei ole, minua palvelee
edelleen kunnollisesti itseäni vanhempi Finesse <3
Tässä vielä kuvat lopputuloksesta (ja upeista housuistani)! Koko hommaan meni yhteensä alle puolituntia (olisi mennyt vähemmän jos en olisi niin addiktoitunut facebookiin, köh köh), ja kaikenkaikkiaan tämä oli superhelppoa. Enää ~30 paitaa jäljellä odottamassa käsittelyä!

Etuosa, josta näkee myös tekemäni sauman

Takaosa, hyvän mallinen vaikka itse sanonkin!
Toivottavasti tästä on apua jollekin! Jos on kysyttävää tm niin kommenteissa nähdään :)

maanantai 18. elokuuta 2014

Mullistuksia


Hemmetin hemmetti. Olisin paljon aktiivisemmin jo aloittanut tätä kirjoittelua, mutta valokuvat ovat jokaisella mahdollisella tavalla minua vastaan. Kännykkä menee sekaisin aina kun koitan tehdä valokuville jotain, molemmista talouden (paska) kameroista on akku loppu ja laturit/muistikortit hukassa ja bloggerkin vihaa mun kuvia. Taisteluistani huolimatta urheasti tarjoan kakkalaatuisia kuvia, kunnes keksin paremman tavan niiden kanssa painimiseen.

Kuten jo aiemmasta kirjoitelmastani kävi läpi, olen aloittamassa yliopistouraa tässä jo viikon päästä, ja suoraan sanoen olen aivan kauhusta jäykkänä ja samalla odotan innolla. Yliopisto on ollut silmieni tarkka kiintokohde jo siitä asti kun siitä suurinpiirtein ensimmäisen kerran kuulin, ja useasta epäonnistuneesta yrityksestä huolimatta akateeminen elämä avaa nyt lämpimän sylinsä minulle! Tänävuonna hain ensimmäistä kertaa opiskelemaan kasvatustiedettä (pienen eksistentiaalikriisin jälkeen) ja sujautinkin tassuni oven väliin jo ensimmäisellä yrittämällä! Yay me!


Yliopistoon pääseminen on selvästi ollut odotettu tapahtuma taholla jos toisellakin, ja tähän postaukseen kokoan kannustus ja/tai kiitoslahjoja, joita hyväksymiskirje on tuottanut! :)

3DS! Tylsän luennon pelastus

Ensinnäkin lupasin itselleni, että jos nyt opiskelupaikka aukeaa, saan hankkia itselleni kauan kuolatun Nintendo 3DS:n! Tämän kanssa kävi vielä erityisen hyvä tuuri, sillä löysin tämän uutena alennuksesta 99 eurolla! Tähän mennessä hinnat ovat kiinteästi pyörineet ~170 euron hujakoilla, joten nopeasti tämä päätyi ostoskoriin ^^ Käsikonsolit on kivoja, ja ei ole kaduttanut ollenkaan, nyt kun vielä hamstraisin paljon pelejä ni... 8)

Tästä oli ihan mahdoton saada hyvää kuvaa

Isovanhempani halusivat myös muistaa minua, sillä he ovat odottaneet tätä varmaan vähintään yhtä innokkaasti kuin minä (hence asian father -meme). Sain itse jokseenkin vapaasti vaikuttaa siihen, mitä tahdon, mutta ajattelin korun olevan pitkäaikaisempi ja kiinteämpi muisto, kuin vaikka hemmottelupäivä kylpylässä tm. Pandorat on kiinnostaneet jo jonkun aikaa, mutta hintansa puolesta (tai ennemminkin jo sen takia, että niitä myydään vain kultasepänliikkeissä, jonne köyhällä opiskelijalla ei ole asiaa) en ole syvemmin sitä harkinnut. Mutta voih, miten kaunis se onkaan <3 Nyt jotain fiinejä tapahtumia että pääsen käyttämään!

Kånken 2, deep red

Viimeisenä mutta ei todellakaan vähäisimpänä: kettureppu! Voi hyvänen aika tätä päivää on odotettu kuin kuuta nousevaa niin monta vuotta, että tätä kaunistusta on pakko pitää sohvalla jotta näen sen jatkuvasti! Loputtomat kiitokseni valuvat ihanalle poikaystävälleni, joka oli luvannut jo aikaa sitten, että kun tämä "onnen päivä" minulle koittaa, niin saan tämän palan materialistista taivastani (ja kyllä, olen ihan kauhea materialisti!). Tyynnyttelynä voisin kai sanoa, että hänen päästyään haluamaansa kouluun lahjat vaihtoivat myös omistajaa!

torstai 14. elokuuta 2014

Ensimmäinen tassutus

Heyoo~!

Tästä lähtee Tirpin jännittävä seikkailu blogimaailmassa, wish me luck!
Ihan hölmönä tässä koitan rustailla ensimmäisiä sanoja tietämättä, pitäisikö oikein muodollisesti esittäytyä vai lähteä suoraan arkipäiväiseen diipadaapailuun, joten toteutan jonkinlaisen sekamelskan tältä väliltä (ja vähän myös tuolta ja sieltä).

Tirppi, aka Fox tässä, hauska tutustua. Monipuolinen ja yksinkertainen persoona, kaikessa tyttömäisyydessän ronski ja täysin siveetön. Muutaman viikon sisällä alan vaeltaa eksyneesti yliopiston käytävillä, vaikka omassa kotipesässä olisi paljon turvallisempaa. Samaa koloa kanssani täyttää myös leppoisa miekkonen (Akseli aka Ox) ja tappavan laiska kissaeläin joka on kulkenut nimellä Neve.

Nyt lähipäivinä on ollut varsin jännittävää mm edellämainitusta syystä (jokainen päätelköön mikä tässä eniten päänvaivaa aiheuttaa), ja tuntuu ihan kummalliselta että tästä pitäisi pian oikeasti alkaa tekemään jotain "oikeaa". Hyh yök ääk! Tänään aion kuitenkin edelleen nauttia leppoisasta oleskelusta ja toivottavasti maukkaasta piirakasta <3

Tässä meidän hirmulisko