torstai 27. marraskuuta 2014

Joulun malttamatonta odottelua!

Joulu on mun ihan lempi juhla ja oikeastaan vuodenaika. Kyllä, joulu on enemmänkin vuodenaika ku joku tietty kolmen päivän rypäs. Joulussa on kaikkea, mitä pieni ihminen voi haluta! Maukasta ruokaa saa mätätä enemmän ku napa jaksaa joustaa (paitsi jos on ilkeiden ihmisten pöydässä vieraana, hmh! Olen joskus saanut kommenttia siitä, että "Ompa sulla paljon jouluruokaa lautasella" ja näin usean vuoden jälkeen on vieläkin paha mieli!!), hyvää suklaata, ihania tuoksuja, leipomista, lämpöä, rauhallista oleskelua, lahjojen vaihtamista ja itselle rakkaita ihmisiä nauttimassa yhteisestä ajasta. Joulun kaltaisten päivien pitäisi olla yleisempiä!

Meillä on aina tehty sitä ruokaa mitä halutaan ja mistä tykätään, ei niinkään sitä "mitä nyt kuuluu!!". Meillä kyllä on perinneruokia, joita on tarjolla lähes joka vuosi, mutta niistä on pidetty kiinni siksi, että kaikille maistuu, ei siksi että mummon mummollakin on tätä syöty.

Joulun odotukseen kuuluu lahjojen ostaminen, korttien kirjoittelu, glögin ja muiden kausiherkkujen maistelu, pikkuhiljaa taustalla soivat joulubiisit ja fiilistely. Marraskuun lopulla on aika laittaa koristeita ja joulukuun alussa tutkailla, mitä markkinoita sun muita tapahtumia kaupungista löytyy! Yksi lemppari juttuni ovat myös pikkujoulut! Olen vuosien varrella saanut harmillisen vähän kutsuja mihinkään pikkujouluihin, koska en ole kuulunut seuroihin, yhdistyksiin tai muihin, ja ystävätkin ovat asuneet missä lie. Tänävuonna pidettiin pikkujoulut meillä syöpöttelyn ja pelaamisen merkeissä. Puuroa, joulutorttuja, pasteijoita, glögipäärynöitä ja kinuskia. Siinä hyvä alku juhlinnalle, jouluruokaähky! Pelasimme aliasta suut täynnä vaahtokarkkeja, hotkimme kilpaa snöreä ja tuli kokeiltua eräänlaista lasersotaakin! Juhlinta kesti läpi yön aamun kaksinumeroisille tunneille asti, ja uskoakseni kaikille jäi hyvä ja lämmin mieli illanvietosta.

Tänään olin ensimmäistä kertaa jouluostoksilla, mutta en löytänyt muuta kuin nättejä pakettirusetteja. Autoin tosin isovanhempiani valitsemaan lahjoja sekä itselleni että muille tutuille, joten en täysin hyödytön ollut! Joulukortit hönkivät jo niskaan, postin punainen kuori on ammottanut tyhjyyttä jo useamman viikon! Kyllä minä vielä joskus jaksan tehdä kortit itse.... Tällä viikolla on myös Katkon pikkujoulut, joita kaikki fuksit ovat yhdessä järjestäneet. Pyrin myös viikonlopun aikana jouluostokset round 2:lle jos pääsen sohvalta ylös (kuka jaksaa välittää kirjoitelmien lähestyvistä palautuspäivistä ja nurkan takana mulkoilevista tenteistä).

Ihanaa joulun odotusta <3



tiistai 18. marraskuuta 2014

Erittäin myöhäistä Halloweenia!

Heloo! Aivoja!
Jaa-a, mitäköhän minä olen jatkuvasti tehnyt kun ei ainakaan tänne ole tullut kirjoiteltua? Kummallista. Päivät valuu tasapaksuna massana sormien välistä, kun yliopistollakaan ei pahemmin tarvitse käydä, ja päivärytmi on suunnilleen "herää, koneelle, lue tenttiin, lisää koneella, nukkumaan". Onneksi pieniä pilkahduksia on tullut väliin, ja ihan koko elämä ei ole pelkkää joululoman odotusta!

Ensimmäistä kertaa kunnolla tuli kaiverrettua kurpitsaa! Se oli hauskaa (ja raastavaa) hommaa, ja sen "jälkituotteet" erittäin tyydyttäviä! Porukkamme vietti halloweenia siis viikkoa virallista päivää myöhemmin, mutta vähintään yhtä innokkaasti. Kyseinen lyhty oli tuliainen järjestäjille, kiitos vielä!

Kaiertamiseen käytettiin niin veistä,
jäätelölusikkaa, nyrkkejä,
hikeä, kyyneleitä...
Kurpitsan kaivertaminen on mitä kettumaisinta puuhaa. Meidän kurpitsamme taisi olla inan raaka, tai sitten niiden kuuluu olla perkeleen kovia vastuksia. Ehkä amerikassa on niin isot kurpitsat, että niiden silpominen on helpompaa, kun voi mennä kurpitsan sisälle (muumit tai jaakko ja jättipersikka tuli mieleen). Sinnikkyydellä saatiin kuitenkin tästä paholaisesta sisukset pihalle, ja pääsin "taiteilemaan"!

Oli ihana pukottaa tätä
pikku paholaista joka sai meidän
molempien kädet kramppiin
Lyhdyn lisäksi laitoimme kurpitsan siemenet uuniin paahtumaan (niistä tuli maukkaita herkkupaloja!) ja lihasta valmistui maailman ihaninta kurpitsakeittoa, ah kaipaan sinua yhä <3

Maustettuja siemeniä uunissa,
hyvää herkuttelua!

Valmis lyhty sopi hyvin
puuttuvan pääni tilalle!

Vaatimattoman näköistä, mutta taivaallista
keittoa! Sisältää mm kookosmaitoa <3
Itse juhlat sujuivat varsin leppoisasti, tarjolla oli maukasta ruokaa, petollista (?) boolia ja huikeaa seuraa. Järjestäjäpariskunnalla on jo paljon kokemusta Halloween-juhlien järjestämisestä, joka näkyi viimeistellyssä sisustuksessa ja koko miljöössä! Ensivuotta odottaessa on hyvä pikkujoulutella <3

Tuli myös pukeuduttua
aiheeseen sopivasti.
I spy with my little eye

torstai 6. marraskuuta 2014

Venyy ja paukkuu

Jaahas ja voi hyvänen aika. Ystäväni blogissaan haastoi/kauniisti pyysi, että testaisin omaa venymistäni. Hän on siis aloittanut baletin muutama kuukausi sitten, ja on pyrkinyt aktiivisesti kehittämään venymistään ja liikkuvuuttaan. Vedinpä siis pölyiset jumppahousuni jalkaan, ja lähdin yrittämään.

Olen ehkä laiskin liikkuja jota maa päällään kantaa. Olen aina vihannut kaikkia liikuntatunteja ja lähes kaikkia urheilun muotoja, ja se näkyy tuloksissa. Jotenkin aivoistani puuttuu se liikkujille tyypillinen tapa saada mielihyvää kunnon rääkistä, tai ehkä se kehittyy vasta pitkäaikaisen painostuksen alaisena.

Valitsin taktisesti mustat housut ja
mustan maton, hehehe

Sama venytys vielä eteenpäin

Tässä venytyksessä olen aina ollut
SURKEA!

Quasimodo of stretches
Viime kesänä aloitin päättäväisesti erään venyttelyohjelman, johon kuului noin 20 minuuttia venyttelyä päivässä. Venyttely on ihan mukavaa puuhaa oikeaan liikuntaan verrattuna, ja olisin mielissäni, jos pysyisin venyvänä. Kävi kuitenkin niin paskasti, että alle kaksi viikkoa venyttelyohjelman aloittamisesta, vasen etusormeni murtui, ja olin kolme viikkoa käsi kipsissä. Sen jälkeen ei ole tullut mitään kunnon venyttelyjä tehtyä.

Ennen kuvien ottoa valmistauduin n. 10 minuuttia enemmän/vähemmän aktiivisesti tekemällä perus venytyksiä. Toisinaan koen että kaipaisin oman persona-venyttely-trainerin, koska monet "tavallisille" ihmisille haastavista venytyksistä saattavat tuntua todella helpoilta, ja toisaalta muille helpot liikkeet saattavat vain sattua, mutta ei kiristää mitään lihasta. Etukäteen jo haluan puolustella seuraavia kuvia, en ole koskaan päässyt spagaattiin / spiraaliin kumpaankaan suuntaan.

Pakko olla etukenossa että on jotain tukea..

Tämä puoli sujuu inan paremmin..

Mutta tämä on ihan toivotonta!
Loppuun vielä jotain hieman paremmin menevää. Tässä taas niitä asentoja, jotka eivät kauheasti venytä,  voi olla etten vaan osaa. Olen pahoillani näistä aiheuttamistani traumoista ja huonoista kuvista, en nyt toistaiseksi aio muuttaa tätä fitness-blogiksi!

Jalat kropan vieressä

lauantai 1. marraskuuta 2014

Dia de los Muertos

Erittäin karmivaa ja luitahyytävää Halloweenia!
Usein kuulee kovaa paheksuntaa Halloweenin viettoa kohtaan sen kaupallisuuden ja amerikkalaisuuden takia, mutta mielestäni nämä syyt voi heittää pellolle! Ihanniinkuin ihmiset suhtautuisivat muihin vuoden juhlapyhiin kristillisellä hartaudella ja pieteetillä. Pyh. Ihan yhtä suurta kulutusjuhlaa ne kaikki muutkin on, SITÄPAITSI mikä onkaan parempaa käyttöä rahoilleen kuin se, että saa luotua itselleen ja läheisilleen ikimuistoisia kokemuksia erilaisten juhlien merkeissä? En sano, että nyt pitää laittaa kaikki rahat peliin joka juhlan kohdalla, mutta onnellisemmaksi ne eurot ihmisen tekee kun ne käyttää jonkin mahtavan elämyksen luomiseen verrattuna siihen, että ne hitaan varmasti kartuttaa tilille pientä säästöä. Säästäminen on hyvä juttu, mutta ei saa mennä liiallisuuksiin! Välillä pitää revitellä! Ja hirvitysten ja kauhistusten tuominen osaksi arkea on varmasti mitä loistavinta antia kerran vuodessa!

Yliopiston kotirakennuksen, Educariumin
yhteydessä oleva ravintola "Maccis"
oli myös uskaltanut revitellä!
Varsinaiset Halloweenpippalot ystävien kesken vietetään vasta ensi viikonloppuna, mutta tunnelmaan virittäytyminen on aloitettu jo etukäteen. Kun kuulin, että tulossa olisi Dia de los Muertos -sitsit, olin ensimmäisenä innokkaana ilmoittamassa meidän talouden edustajat mukaan, olen ihan älyttömän inspiroitunut / ihastunut sugar skulleihin ja koko päivän ideaan. Jos käsite on tuntematon, alunperin Meksikosta lähtöisin oleva "kuolleiden päivä" on ihmisten tapa kunnioittaa ja muistella kuolleita sukulaisiaan ja läheisiään iloisen juhlinnan merkeissä, sillä oletuksen mukaan tänä kyseisenä päivänä he palaavat takaisin maan päälle vaeltamaan.

Testimeikki 1
Hello Kitty toppi ja muumi huivi
ovat aiheeseen sopivia asusteita!
Olen siis ehkä pahin käsi kaikessa meikkaamisessa ja maskeeraamisessa, sillä siinä missä normaalit tytöt laittavat edes perusmeikin päivittäin naamaansa ja osaavat juhlameikin tarpeen tullen sutaista, minun taitoni loppuvat peitepuikon, luomivärin ja huulipunan jälkeen tyystin. Normaali arjessa en lähes koskaan käytä meikkiä (laiskuus), ja sen huomaa juhlien tullessa, kun epätoivoisesti koitan saada jotain muutosta aikaiseksi kasvoilleni. *oh dog*

Lopullinen look erosi kuitenkin
aika paljon testauksesta, hyvä!
Tämä oli paljon parempi!
Vaikka itse nyt sanonkin, niin lopputuloksesta tuli epäilyistäni huolimatta varsin onnistunut! Tuhottomasti se ei aikaa, mutta kun kerran onnistuu, se tuntuu olevan sen arvoista! Olin todella iloinen löydettyäni askarteluliikkeestä kirkkaan punaisia strassikiviä jotka kruunasivat koko homman, ah <3

Ulkomuotoon oli panostettu!
Vierustovereitani, aivan älyttömän hyvää
seuraa! Katko ja P-klubi edustaa
Sitsit oli upeat, sisustus oli viimeisteltyä ja juhlaväki sitäkin paremmin! Muutama espanjankielinen kappalekin tuli luriteltua, ja kaiken kaikkiaan tunnelma oli loistava. Olen niin iloinen että tällaiset järjestettiin, toivottavasti myös tulevaisuudessa <3 I'll be there!

Jos oman naaman maskeeraaminen oli haastavaa, olin ihan tuomiolla, kun piti tuon paremman/pahemman puoliskon kasvoja alkaa sottaamaan. Myös hänelle tein testimeikin (josta onneksi ei ole kuvamateriaalia), ja jotenkin siinä alkoi aika ja kaikki loppumaan kesken kun olisi pitänyt jo lähteä. Olen silti suhteellisen sujut tämänkin ratkaisun kanssa, jonka sain aikaisin, harjoituksella voisin saada jotain ihan järkevää tulosta! Oli hauska kulkea yhdessä kummajaisina ensin bussilla keskustaan ja käydä vielä kaupassa. En näyttänyt hiukkaakaan henkkareiltani, mutta siiderit lähti silti kaupasta mukaani! Nämä oli ensimmäiset sitsit joihin osallistuttiin yhdessä, tämän voisi ottaa useamminkin tavaksi : >

Päästiin elossa kotiin!
<3