lauantai 27. syyskuuta 2014

Pieniä vieraita

Meille tuli pieniä vieraita! <3

Kisu

Lilli / Limppu
Lisäksi meillä kävi pieni kummityttö kylässä eilen, joten pieniä vieraita on vaikka ja kuinka paljon! Äitini pienet cihut punkkaavat meillä aina silloin tällöin, tällä kertaa luultavasti pitkän viikonlopun ja alkuviikon :) Mulla on ihan kauhea koirakuume, ja nämä kaksi suloista vanhusta ei siihen kyllä yhtään auta!

Tällä viikolla sitsattiin katkon kisuleiden ja kollien kanssa! Tämä on kyllä hauskaa ajanvietettä ja motivoi jatkamaan loputonta tenttilukemista.. Siitä tämä viikko pääosin onkin koostunut, kirja toisensa perään ja vieläkään ei loppua näy sivuissa.

Katkon Fuksisitsit @ TYYn sauna

Oma paikkani ja päivälliseni!

Nämä kaikki kaunokaiset
ensi tiistaiksi..

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Sitz & Pride

Ahoy ya scallywags! How arr ye?

Tämä viikko on upea ja mahtava, suoraan sanoen täyttä elämää.
Vaikka tenttilukeminen on jatkuvasti ollut muun toiminnan taustalla, on lähipäivinä tapahtunut niin paljon kaikkea, että menee ihan pää pyörälle ilosta ja ihmetyksestä!

Fuksibusseilu meni rattoisasti, akateemiseen laulukulttuuriin tutustuminen oli vähintäänkin hauskaa, ja samalla tuli kierrettyä nähtävyyksiä sun muita kolkkia tässä jo jokseenkin tutussa kotikaupungissani. Oli kuitenkin erittäin mukavaa tutustua taas paremmin myös vanhempiin opiskelijoihin ja tietty orientoitua siihen itse asiaan, josta kohta lisää!
Keskiviikko vuorossa olikin jo odotettu baarijumppa rakkaan ystävän kanssa, oli hauska viedä tämä vasta turkulaistunut mammalomailija piiitkästä aikaa vähän yöelämää katsastamaan, kun munaisamman sukupuolen edustaja suostui pitämään huolta kummitytöstä<3 Ilta kului nopeasti tanssimisen, höpöttämisen, muutaman valikoidun drinkin ja pianowars:in siivittämänä!

Se, mitä jätimme lähtiessä jälkeemme
Jälkiruoan rippeitäkin näkyvillä!

Torstaina oli vihdoin elämäni ensimmäiset sitsit! Järjestäjänä toimi tosiaan Index, yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteen kattojärjestö Turussa. Akateemiseen laulujuhlaan kuuluvat tiukat säännöt, kylmä ruoka, terävät snapsit ja iloinen seura. Tilaisuudessa pukukoodina oli cocktail, joten toinen toistaan nätimmin pukeutuneet naiset ja siistit miehet valtasivat näköalaa joka suuntaan. Lauluja tuli luriteltua useita kymmeniä, ja koko puuhasta jäi mitä parahin mieli. Jatkot biletettiin Monkeyssa, jonne kokoontui kahteen paikkaan jaetun sitsiväen lisäksi vanhempia opiskelijoita ja muita kiinnostuneita. Jälleen kerran tapahtuma, jossa tuli vahvistettua lämpimiä suhteita moneen suuntaan ja VOI ETTÄ<3 Näitä lisää joka viikolle. Kauniit punaiset korkkarini tosin osottautuivat lievästi typeräksi valinnaksi, kun jalat edelleen ovat kipeät ja rakoilla.. Kauneuden takia pitää välillä kärsiä !

Ruokaa pöydän ääressä,
mitä noituutta tämä nyt on?

Kalan kanssa testasimme jo hetken
kaapissa odotellutta Sakea!


Perjantain ilona oli kansainvälinen Talk Like a Pirate Day! Kyseinen rommin ja loistavan asenteen päivä jäi jokseenkin vähäiseksi asunnossamme, kun ruokakooman takia ei jaksettukaan lähteä asiaankuuluviin pippaloihin. Tarjolla oli kyllä kalaa ja illalla pääsimme pelaamaan Pirate Fluxx:ia (jos et lukija ole tietoinen, Fluxx monissa muodoissaan on erittäin hauska korttipeli, jota kannattaa kokeilla). Oli siis eritavalla spesiaali päivä, opiskelijabudjetilla ei paljoo kalaa syödä, ja niin naurettavaa kuin se onkin, ainakin meidän taloudessa pöydän ääressä syöminen on sitäkin harvinaisempaa...

Todella monenlaiset ihmiset tulivat
osoittamaan tukensa Pridelle.
Kuva Puolalanmäeltä, ihmisiä
oli kuin sieniä sateella

Rauhaisa kulkue jatkui silmänkantamattomiin
joka suuntaan, vaikka minäkin TYY:n lipun
alla kuljin lähes alkupäässä


Tänään minulla oli kunnia ja ylpeys päästä osallistumaan Turku Pride tapahtumaan. Rakkaus ja oikeus tulla kohdelluksi tasa-arvoisena pitäisi kuulua kaikille pöksyihin tai suuntaumuksiin katsomatta, mutta valitettavasti tämä ei ole vielä toteutunut täällä kylmässä pohjolassa. Tahdon2013 oli erittäin selkeä kuvaus kansan tahdosta, mutta eipä kiinnostanut meidän kansalaisaloitteet. Paasaamiseen enempää menemättä oli tänään mahtavinta, voimaannuttavinta ja myös tunteellista osallistua Pride-kulkueeseen lähes 3500 muun ihmisen kanssa! Tunnelmaa on vaikea jälkikäteen sanoin tai muuten kuvata, mutta oli aivan upeaa tuntea se ilmapiiri ja puhdas sanoma ympärilläni. Ehkä olen jossain hurmiossa..

En löytänyt mitään kivaa
sateenkaari-asustetta, mutta
luomet sotamaalasin!

Tämä kaikki on saanut minut ihan sekaisin, mutta samalla tuntuu, että olen todella "elossa" ja ehkä se on osittain totta, kun puhutaan että "opiskelu on elämän parasta aikaa". Toivottavasti se paras aika jatkuu myös opiskelun jälkeen. Kiireestä, stressistä ja kaikesta mahdollisesta epävarmuudesta huolimatta olen onnellisempi kuin pitkään aikaan. Kiitos kaikelle siitä <3

PS. Toi suklaa on ihan älyttömän hyvää,
hyvästi ajatukset laihtumisesta.
Lisäksi laulukirja ja uusi hauska
kynsilakka, joka ei tässä tietty näy ollenkaan

tiistai 16. syyskuuta 2014

Vilisevät päivät

Huh heijaa kun aika valuu sormien läpi ihan varoittamatta! Tässä on pyörähtänyt jo NELJÄS viikko koulua käyntiin, herranen aika tässä tuntee olos ihan eläkeläiseksi. Kiirettä pukkaa luentojen, bileiden ja MUIDEN menojen suloisessa sikermässä, ja eka tentti alkaa jo painamaan niskaan yllättävälläkin raivolla. Huomaan varmaan pian olevani uppoamassa paskaan kun en ole huomannut tarpeeksi ajoissa alottaa hommiani.

Kissa ei ole tyytyväinen siihen,
että ruokkija on jatkuvasti jossain
hölynpölyissä


Viimeviikolla oli se hurja hetki, kun kävin palauttamassa kulkukorttini ja loputkin kiinnostukseni AMKille, eli EROSIN. Haha, ei oo enää mun huoli, takas ei ole ikävä. Ryhmäni oli mitä ihanin, mutta se onkin ainoa positiivinen puoli koko hommassa.. Vuorossa oli myös ihana tapahtuma, Academic Munchies, jossa pääsi maistelemaan herkkuja Indexin alajärjestöjen tiloihin, mitä nyt kukakin oli sattunut leipomaan. Itse testasin pizzaa, suklaamuffinseja, kakkutikkareita ja rocky road palasia, mm <3 Katko järjesti meille fukseille kastajaiset rastikierroksen merkeissä, teemaksi oli valittu lastenkutsut. Söpösti "prinsessamekko" (vanha halloweenasu, oli vielä veriroiskeitakin helmassa) ja kruunu päässä juoksin pisin Turkua, siitä sai yksi jos toinenkin hyvät naurut.

Tarkoituksena oli mennä katsastamaan porukalla Turun uusi Burger King, mutta koska jono oli 2x13 vuotta (95% jonottajista oli 13 wee ja jonottaminen olisi kestänyt 13 vuotta), päätimme mennä miekkosen kanssa syömään yhteen Turku-suosikkiimme, nepalilaiseen Sikhar ravintolaan. Satuimme paikalle jopa lounasaikaan, joten ruoka oli entistäkin halvempaa, muttei lainkaan huonompaa <3 Ihana paikka, jokaisen pitäisi mennä sinne!

JJB<3


Samana päivänä tuli vihdoin testattua uusi suosikkini, Jungle Juice Bar! Normaalien smoothieiden hintaan tarjolla on kattava valikoima ihania, superterveellisiä juomia (mehu/smoothie/jne), ja tähän mennessä neljää erilaista maistaneena voin sanoa kaikkien olleen ihan älyttömän hyviä! Mahdollisuutena on valita myös superfoodeilla höystettyjä vaihtoehtoja, mutta niitä en ole vielä testannut ^_^ Ihanaa vaihtelua ikuiseen rasvan ja suolan ja sokerin valtakauteen! Sinnekin pitäisi jokaisen mennä! Tänään käsken kovalla kädellä!!

Hyvää syntymäpäivää rakkaalle ystävälle,
tässä sinulle uusi addiktio<3


Tämä viikko tuleekin olemaan entisiäkin kiireisempi. Luennot joka päivä, aiemmin tänään olin ihanien vanhojen ryhmäläisteni pitämässä käsityökerhossa juoruamassa, huomenna/tänään fuksien bussikierros, jossa opetellaan yleisimpiä sitsilauluja samalla kun pyöritään Turussa, keskiviikkona olisi Ekaluokkabileet, torstaina ekat oikeat sitsit (!!), perjantaina talk like a pirate -day pippalot ja lauantaina on Turku Pride. Lisäksi koitan vielä kuulustella josko ystäväpiirini kaksi erilaista pelikerhoa aikoisivat kokoontua, ja ties vaikka äidin koirat tulisivat hoitoon! Toivottavasti selviän elossa ja ehdin lukemaan siihen hemmetin tenttiinkin!

tiistai 9. syyskuuta 2014

Ragettispagetti ja vihapullat

Ensin olin että ei vittu,
Sitten olin että ei saatana

Tämän päivän postaukseni koskee ragea, vihaa, vitutusta ja raivoa. Kannattaa vielä paeta kun voit.

Siis ei kilinvittu sentään. Olen nyt yliopistossa, opiskeluinstituutiossa, jonne millään järjellä ei montaa alaikäistä voi edes eksyä, ja suurella todennäköisyydellä suurin osa on aikuisia ihmisiä, jotka on päässyt tiukan valinnan kautta opiskelemaan. Harva pääseen yliopistoon ilman mitään motivaatiota, mutta tietty ihmisiä on erilaisia. MITÄ YRITÄN SANOA on se, että vapaasta tahdosta siellä kaikki varmaan on, ja lähes kaikki koulutusohjelmat antavat mahdollisuuden lukea juuri niitä asioita jotka kiinnostaa. Tiettyyn sivuaineeseen ei ole pakko mennä, ja tiettyyn koulutukseen ei ole pakko hakea (me ei olla mikään saatanan pakkohaku-amk).

Tänään alkoi itselleni toinen massaluentokurssi, johdatus kasvatustieteisiin, jossa vähintään puolet olivat nopean gallupin mukaan sivuaineopiskelijoita. Kiva, tervetuloa jne. Luennoitsija oli mukava proffa, joka piti mielenkiintoista luentoa, jossa avattiin keskeisiä käsitteitä ja pintaraapaistiin tärkeitä teoreetikkoja. Minä olen vielä ehkä kuherruskuukaudellani yliopiston kanssa, mutta mua ainakin kiinnosti mitä se heppu siellä edessä pölisi. TÄMÄ ON VISSIN HARVINAISTA.

Here goes
Luennon oli tarkoitus loppua tasalta. Ehkä arvaatte jo mihin olen tämän juttuni kanssa menossa, mutta haluan vielä painottaa, että ymmärrän totaalisen täydellisesti, että päällekkäiset luennot, muut menot, kuljetukset sun muut saattavat asettaa opiskelijan asemaan, jossa oma aikataulu ei kohtaa luennoitsijan asettamaa runkoa, mikäs siinä, yleensä nämä ihmiset ymmärtävät mennä takariviin tai muuten sellaiselle paikalle, että omat poikkeavat aikataulut ei häiritse muita. Hyvä.

Noin 20 minuuttia ennen luennon loppumista alkoi mehiläispesässä kevät. Pikkuhiljaa nouseva kuhina, pölinä, tavaroiden pakkaaminen, luentopöytien laskeminen, reppujen rapistelu. En puhu nyt mistään yksittäisistä ihmisistä, joilla olisi ongelmia sovittaa aikataulujaan yliopiston opetusohjelmaan. Puhun useista kymmenistä ihmisistä.

EI VITTU SENTÄÄN NYT SAATANA! Tässä ollaan aikuisia ihmisiä korkeakoulussa! Ymmärrän jos oltaisiin yläasteella, aina ei tylsä tunti kiinnosta, opettaja on ihan natsi, mökömökö. Luennoitsija koittaa käydä oikeasti tärkeää asiaa samalla, kun 3/4 osaa salista pakkaa laukkujaan ja ei-ollenkaan-hiljaisesti valmistautuu lähtemään kotiin. Siis mikä vittu näitä ihmisiä vaivaa?? Mulle tuli niin valtava myötähäpeän ja vihan aalto siinä istuessani, että massamurha oli varmaan jo lähestymässä.. Täällä puhuu jumalauta PROFESSORI, sillä olis paljon muuta tärkeämpää tekemistä ku luoda oppimisen perusteita innottomalle yleisölle, mutta siellä se oli! En vaan millään saa tajuntaani, miten niin valtava osa voi olla niin lapsellisia ja epäkohteliaita, että tavarat on pakko pakata jo kauan ennen ku luento loppuu. Maksimissaan siinä voittaa aikaa kaksi minuuttia, koska ei sieltä monen sadan ihmisen luentosalista KUITENKAAN pääse ulos yhtään sen nopeammin ku ihmiset sieltä valuu, ja tavaroiden pakkaamiseen EI IHAN OIKEASTI MENE KU 20 SEKUNTIA! Minä ainakin koin, että vielä viimeisissäkin kalvoissa oli tärkeitä asioita, jotka kirjoitin ylös, mutta ehkä on olemassa joku salainen sääntö, että luennon viimeiset 20 minuuttia ovat täysin turhaa täyteaikaa. Kun luennoitsija ei meinannut enää saada ääntään kuuluviin, luento loppui selkeästi kesken asian 10 minuuttia etuajassa.

Oon aivan hiilenä tästä, enkä edes ensimmäistä kertaa. Kenenkään päivä tuskin menee pilalle, jos ne lähtee salista 2 minuuttia myöhemmin, sais kaikki tuollaiset passittaa takaisin leikkikouluun. PERKEEELLLLLEEE. Kiitos, hyvästi.

Nyt vittu sitten

maanantai 8. syyskuuta 2014

Nomen est omen


Täällä mullistavat ajata vaan jatkuvat, eikä blogin äärellekään ole ehtinyt niinkuin pitäisi!

Viikko on taas kulunut monissa merkeissä, ja kohokohtia tuntuu olevan jatkuvasti! Keskiviikkona oli vähintäänkin lievästi eeppiset Indexin kastajaiset, jossa poikkitieteelliset usean ainejärjestön opiskelijat sumautettiin uusiin porukoihin, jotka kiertelivät parhaan kykynsä mukaan kampusalueen lähistöllä olevilla rasteilla suorittamassa toinen toistaan hauskempia tehtäviä. Herkkupaloina mainittakoon vaikka tartu mikkiin -tyylinen laulukilpailu, jossa esittelin taitojani laulamalla scatmania muulle ryhmälle itse kuullessani biisin kuulokkeista, filosofinen impro-teatteri kahden nuoren naisen seksuaalisesta kiinnostuksesta toisiaan kohtaan 1800-luvun ranskassa, diktaattorivisa ja vaikka mitä! Ryhmämme erikoisuutena oli lahjonnan puolesta rastinvetäjille tarjottu hieronta, runonlausunta ja kurkkua selvittävät voimajuomat. Ja loistavia arvosanoja vaan pudotteli!





 Loppuviikolla autoin isovanhempiani muutossa, aloitin ensimmäisiä oikeita kurssejani (sivuaine psykologia alkoi hölmösti ensimmäisenä) ja mikä tärkeintä, olin ihanan kummityttöni nimiäisissä <3
Pieni tyttönen on jo kahden kuukauden ikäinen ihmisenalku, ja se kauhistuttaa ihan valtavasti. Muistan vieläkin miten järkyttyneen jännittyneen innostuneissa tunnelmissa olin, kun rakasta ystävääni lähdettiin sairaalaan viemään, ja sain varmaan vatsahaavan kun niin kovasti jännitin kotona että koska tulee uutisia perheeltä. Hui. Nimiäisissä oli niin paljon hyvää ruokaa, että on vieläkin paksu olo, pitää kohta tosissaan alkaa liikkumaan tai keksimään jotain muuta ratkaisua tähän jatkuvaan mässäilyyn.. Toivoton mussuttelu ei paljoo helpottanut kun äitiseni tuli Turkuun käymään, ja yhdessä suuntasimme super-maukkaaseen kiinalais-buffettiin.. Voi apua.

Tällä viikolla luvassa monta uutta kurssia, Katkon kastajaiset (teemana lastenkutsut), mahdolliset syntymäpäivät, uuden (perustamani) pelikerhon eka tapaaminen ja toivottavasti myös vapaa-aikaa.. Tänään oli haalareiden sovitusta, joten punaiset kaunokaiset lähtevät varmaan jo tällä viikolla tilaukseen! IIK JEE! Niin ja lisää syöpöttelyä, keskiviikkona kampusalueella tiedossa tapahtuma "Academic Munchies", jossa ainejärjestöjen innokkaat leipojat ovat tehneet suolaisia ja makeita herkkuja ostettavaksi pikkurahalla! Mulla on pian niin pahat nakkisormet, etten pysty enää kirjoittamaan tätä.

Kalenteri on jo täydempi, muistiinpanoja kertyy.
Ensimmäiset tenttikirjat jo odottavat lukemistaan...

maanantai 1. syyskuuta 2014

WOW


Heipähei!
Loppuviikko sujui kiireisissä merkeissä (en tiedä miten olin niin typerä, että luulin saavani kunnon levon ja jopa käyväni läpi kursseja sun muita, hahaha!)! Kolossamme vietettiin syntymäpäiviä (ei minun eikä kissan, joten arvata saattaa), ja mikäs sen mukavampaa kuin kerätä joukko parhaimpia ihmisiä hattuilun pariin! Pippaloissa oli siis teemana hatut, ja ihan uskomattoman upeasti niitä löytyikin!

Aamupäivällä kävimme jazzbrunssilla Aula Caféssa, jossa maukkaita antimia oli valitettavasti enemmän kuin vatsani halusi joustaa. Erityisesti kylmät tarjoiltavat (salaatit ym) lämmittivät sydäntä/vatsaa, ja ruuhka-aikaa lukuunottamatta nautin kyllä makoisasti! Brunssit on mitä parhainta antia, toivottavasti vielä saan vuorokausirytmini tasaantumaan niin, ettei syöminen tunnu niin hölmöltä "niin aikaisin" (aka ennen kolmea.. päivällä..)

Loppuilta meni tosiaan ihan hattuillessa! Rupattelun ja tanssimisen ohessa piti tietysti täyttää vatsaa uudelleen, joten omin kätösini loihdin suolaista pinaatti/tomaatti/fetapiirakkaa, kahta lajia muffineja (kookos-maitosuklaa & vadelma-valkosuklaa) ja juustokakkua kera baileysin ja tumman suklaan (täällä tykätään suklaasta! Kakku vierailee myös kuvassa) En ehkä ole paljastanut, mutta leipominen on minulle pieni intohimo, ja voisin viettää useita päiviä vain selaillen reseptejä ja kehitellen niitä päässäni. Ainakin tämän pöydän antimet katosivat kaikki aiheuttaen minulle katkeruutta kun en pääse tavalliselle juhlien jälkeiselle rääppeiden napostelu vaihteelleni, mutta hyvä jos maistuu (saatana).

SO HATS
SUCH VARIETY
WOW

Valitettavasti kaikki hatut eivät pääseet kuviin asti :'<<<

Tämä viikko käynnistyy yliopistolla jännittävissä merkeissä, Vuorossa on pääaineen valinta, tai mahdollisesti siitä käytävä taistelu, jos opiskelijat eivät sopuisasti sijoitu kolmeen mahdollisuuteen annettujen rajojen sisällä. Minulla tavoitteena on yleinen kasvatustiede, mutta vaihtoehtoina ovat myös aikuiskasvatustiede ja erityispedagogiikka. Tällä viikolla alkavat myös ensimmäiset oikeat luennot mahdollisen sivuaineeni, psykologian merkeissä! Jännittää!